Lisätietoa luennoista


Tällä sivulla julkaistaan Autismin talvipäivien 2019 luentojen kuvaukset.


Luennot perjantaina 8.2.2019

”HARAKAN PESÄÄ ON KATSOTTAVA HARAKAN SILMIN” 

Kokemusasiantuntija Riikka Varonen 

  

Kokemusasiantuntijan kertomus, millaiselta elämä näyttää 7-lapsisessa perheessä, jossa on kolme erityislasta. Kuvaus perheen arjesta, jaksamisesta ja viranomaisyhteistyöstä. Kokemuksia kuulluksi tulemisesta, vuorovaikutuksesta ja arvostuksesta. Puheenvuoron keskiössä on kokemus siitä, että vanhempien hyvinvointi on koko perheen kantava voimavara.  Raakuntaa harakan pesästä harakkaäidin silmin. 

Autismikirjon häiriö – uutta tutkimustietoa ja kliinikon kokemuksia 


Osastonylilääkäri, linjanjohtaja, lastenpsykiatria KYS, Anita Puustjärvi  

 

Autismikirjon häiriöitä koskevaa tutkimustieto on lisääntynyt, mikä on tuonut ymmärrystä häiriön taustasyistä ja muokannut ainakin jossain määrin hoitolinjauksia. Yleinen tietämys autismikirjosta on myös vahvistunut, mutta edelleen häiriö voi jäädä tunnistamatta jopa erikoissairaanhoidossa. Puheenvuorossa nostetaan esille joitakin mielenkiintoisimpia löydöksiä sekä pohditaan ilmiöitä, joita puhuja on kohdannut lääkärinä autismikirjon häiriön diagnoosin saaneiden lasten kanssa.  

 

Esteettömyyttä vahvistamassa: virtuaalitodellisuus ja 360-kuvaus
autismikirjon henkilön arjen tukena


Tero Kujala, ohjaava opettaja ja Antti Peltoniemi, pedagoginen asiantuntija 

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva 

 

Esityksessämme kerromme kokeilusta, jonka tavoitteena oli virtuaalitodellisuuden keinoin tukea autismikirjon henkilön siirtymätilanteita, toiminnan ohjausta ja suoriutumista erilaisista asiointitehtävistä. Virtuaalitodellisuus (Virtual Reality – VR) on virtuaalilasein koettu maailma, jossa vieraileva henkilö kokee olevansa aidosti sisällä. Virtuaalitodellisuutta ja autismikirjoa koskevassa tieteellisessä tutkimuksessa on havaittu virtuaalitodellisuudessa tapahtuvan harjoittelun edistävän muun muassa sosiaalisissa tilanteissa selviämistä sekä tunnetaitoja.  

Omassa kokeilussa halusimme lähteä siitä, että tuotamme virtuaalimaailmoja itse, käyttämällä 360 asteen videokuvausta. Tällaisella kuvauksella voi nopeasti tallentaa henkilön omaa arkiympäristöä, säilyttäen kokijalle tärkeät tilat, näkymät ja ihmiset virtuaalimaailmassa mukana.

 

Kokeiluumme osallistui Jyväskylän kaupungin perusopetuksen autismikirjon opetuksen oppilaita kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa olimme kuvanneet 360-kameralla oppilaille vieraassa Valteri, Onervan toimipisteessä suoritettavia asiointi - ja siirtymätilannetehtäviä. Toinen vaihe toteutettiin oppilaiden omien koulujen tutuissa oppimisympäristöissä. Siellä kuvattiin ja harjoiteltiin tehtäviä ja toimintoja, joita opettajat ja ohjaajat kokivat oppilaiden tärkeäksi harjoitella.  

 

Kokeilumme perusteella virtuaalitodellisuus tuki oppilaiden toiminnan ohjausta siirtymätilanteissa, tilan hahmottamista ja asiointitehtäviin osallistuneiden vuorovaikutusta. Myös motivaatio ja kiinnostus virtuaaliteknologialaitteiston käyttöön oli vahvaa, ja virtuaaliharjoittelun siirtovaikutus käytäntöön oli ilmeinen. Esityksessämme Autismin Talvipäivillä kerromme tarkemmin kokeilumme eri vaiheista, esittelemme välineistöä ja ennen kaikkea jaamme kokemuksiamme ja havaintojamme onnistuneesta kokeilustamme. 

#Kotimatkalla hanke - Monipuolisia asumis- ja palveluratkaisuja 

 

ARA, erityisasiantuntija, Saara Nyyssölä   

 

#kotimatkalla-hanke on ARAn rahoittama kehittämishanke vuosille 2017-2019. Hanketta toteutetaan yhdessä Kehitysvammaliiton, FDUVn ja pilottikuntien kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityistä tukea asumisessaan tarvitsevat 18-29-vuotiaat nuoret. Hankkeessa luodaan asunto- ja naapurustoverkostoja, jossa nuoret voivat asua tavallisissa asunnoissa ja heille suunnitellaan ja räätälöidään yksilöllisesti apu ja tuki. Hankkeessa kehitetään myös uudenlaisia naapuriavun muotoja. Hankkeen lähtökohtana on YK:n vammaissopimus, artikla 19.  

 

Hyvän asumisen paneeli


Haastattelija äiti, fysioterapeutti Noora Koponen 

 

Esikoiseni Nuutti 13-v on autistinen, ja käy tällä hetkellä yläkoulun ensimmäistä luokka-astetta autismipuolen erityisopetuksessa Espoossa. Lisäksi perheeseemme kuuluvat Nuutin pikkuveli Neemi, puolisoni Janne ja Missu-kissa. Nuutin lempiasioita ovat musiikin kuuntelu, luonnossa liikkuminen ja uinti. Ja erityisesti vipsuttelu, milloin milläkin.  

 

Nuutin erityisyys haastaa meitä joka vuosi uudella tavalla, ja vaikeiden asioiden kanssa on vain pärjättävä. Mutta sitäkin enemmän Nuutti opetta meitä ja tuo empaattisuutta lisää elämäämme. Puolisoni kanssa sanomme Nuuttia perheemme suojelijaksi. Nuutti tulee luokse aina, kun harmittaa tai jokin tuntuu hankalalta, nappaa viereensä naureskellen ja halaa. 

 

Nuuti lähestyy ikää, jolloin asumisasiat tulevat ajankohtaisiksi. Nooralle on herännyt vanhempana monia kysymyksiä koskien Nuutin hyvää asumista. Näihin kysymyksiin toivotaan saavan vastaus panelisteiltamme.   

   

Pihlajalinna 

Erityisasumispalvelut toimitusjohtaja, Miina Laru 

 

Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy tuottaa tehostettua palveluasumista kehitysvammaisille autismikirjon henkilöille, joilla on vakavia käyttäytymisen säätelyn ongelmia. 

  

Palvelun tuottamisen keskiössä on mahdollisimman yksilöllisen elämän mahdollistaminen ryhmämuotoisessa asumisessa. Asukkaiden ei tarvitse sopeutua ympäristöön eikä talon tapoihin vaan ympäristöä ja toimintoja muutetaan mahdollisimman pitkälle asukkaalle sopivaksi.  

  

Ohjaustyössä tavoitteena on pakotteettomuus. Tämä mahdollistuu keskittymällä asukkaiden itsemääräämisoikeuden ja -kyvyn vahvistamiseen sekä käyttäytymisen taustalla vaikuttavien asioiden ymmärtämiseen ja tilanteiden ennakointiin. 

  

Asukkaita tuetaan asumisen arjen lisäksi yksikön ulkopuoliseen toimintaan sekä sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun yksilölliset voimavarat huomioiden. Päivätoiminta on yksilöllisesti suunniteltua ja tapahtuu asukkaan vireystilaan sopivana aikana tarvittaessa 7 päivänä viikossa. 

 

Vaalijalan kuntayhtymä 

kuntoutuksen johtaja, Maarit Rantakurtakko  

  

Vaalijalan kuntayhtymällä on pitkä kokemus erityistä tukea tarvitsevien ja kehitysvammaisten kuntoutus ja opetustyöstä sekä autismikuntoutustyöstä. Vaalijalan henkilöstö on koulutettu autismin ja autismin kirjon henkilöiden kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen. www.vaalijala.fi  

 

Vaalijalan autismikuntoutuksen tavoitteena on tarjota kaikenikäisille autismin kirjoon kuuluville henkilöille tutkimusta ja palvelunkartoitukseen johtavaa kuntoutussuunnittelua, jonka perusteella Vaalijala voi tarjota asiakkaan tarvitsemaa yksilöllisesti suunniteltua palvelupakettia. Palvelu voi koostua omaan elinympäristöön annettavista palveluista tai osaamis- ja tukikeskuksen palveluista joko polikliinisesti tai oppilaskodeissa ja kuntoutusyksiköissä tai asumis- ja päiväaikaisen toiminnan palveluina palvelukodeissa sekä monipalvelukeskuksissa ympäri Savoa ja myös Jyväskylässä. Tavoitteena on tarjota asiakkaillemme mahdollisimman hyvä tuki, opetus ja neuvonta, jotta hän selviytyisi elämässään omassa elinympäristössään. 

 

Vaalijalan palvelukotien erikoistuminen 

 

Vaalijalan uusimmat palvelukodit ovat erikoistuneet vaativaan erityisen tuen kuntoutukseen kuten autismikuntoutukseen Kuopiossa, Mikkelissä ja Jyväskylässä. Myös Rautalammille on tulossa uudet rakennukset palvelukotitoiminnalle. Palvelukodit on suunniteltu siten, että erilaisia asumisen haasteita pystytään kohtaamaan parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuudessa. Näin on sekä laitosasumista purettu ja ihmiset ovat pystyneet muuttamaan kotiseuduilleen tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Myös nuoret näillä paikkakunnilla ovat muuttaneet lapsuuden kodeistaan ikiomaan kotiinsa. Palvelukotien toimintaa on mahdollista tukea Vaalijalan liikkuvilla palveluilla.  

 

Savon vammaisasuntosäätiö sr 

Toimitusjohtaja, Tomi Kaasinen  

 

SAVON VAMMAISASUNTOSÄÄTIÖ (SAVAS) on tukea tarvitsevien henkilöiden, lähinnä kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden sekä mielenterveyskuntoutujien asumisen ja päiväaikaisen toiminnan osaaja, tuottaja ja palvelujen kehittäjä Savossa.   

 

Tarkastelen puheenvuorossa uudistunutta ajattelua vammaisen henkilön asemasta ja roolista suhteessa omaan elämäänsä. Miten palveluntuottaja voisi olla edistämässä ja tukemassa vammaisen henkilön osallisuutta omaan elämäänsä.
 

Luennot lauantaina 19.2.2019

Voimaperheet toimintamalli 


Turun yliopisto tutkimuskoordinaattorit Malin Kinnunen ja Terja Ristkari 

 

Voimaperheet on Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa kehitetty toimintamalli neuvolaikäisten lasten käytösongelmien hoitoon. Toimintamalli perustuu väestöseulontaan perusterveydenhuollossa ja näyttöön perustuvaan vanhempainohjaukseen, joka kohdennetaan riskiryhmille ja toteutetaan digitaalisessa hoitoympäristössä netin ja puhelimen välityksellä. 

  

Toimintamallin päämääränä on ongelmien varhaistunnistus ja ennaltaehkäisevä matalan kynnyksen hoito. Malli on vuosien kehittämis- ja tutkimustyön tulos. Se on kehitetty vastaamaan mielenterveyspalveluiden keskeisiin haasteisiin: parantamaan palvelujen saatavuutta ja alueellista tasa-arvoisuutta, vähentämään mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, madaltamaan palveluihin hakeutumisen kynnystä ja lisäämään tutkimustietoa palveluiden vaikuttavuudesta.  Ohjelma on kehitetty yhteistyössä kanadalaisen Strongest Families -tutkimusryhmän kanssa. 

  

Voimaperheet-toimintamallin implementaatiotutkimus on alkanut vuonna 2015. Tällä hetkellä toimintamalli tavoittaa lähes kolmasosaan kohdeväestöstä. Voimaperheet-väestöseulontaan on osallistunut kaikkiaan noin 33 000 perhettä implementaatiovaiheessa. Vanhempainohjausohjelmaan on osallistunut kaikkiaan n. 1300 perhettä. 

 

“Vahvana kirjolla” - Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen  

Autismi- ja Aspergerliitto ry, järjestösuunnittelija, Pia-Maria Ala-Kihniä 

 

Miten autismikirjon lasten, nuorten ja aikuisten vanhemmat jaksavat? Mitkä asiat estävät ja edistävät jaksamista? Mitä kertoo muun muassa Autismi- ja Aspergerliitto ry:n selvitys?  Puheenvuorossa tuodaan esille vanhempien oma ääni ja pohditaan yhdessä, millaisia vahvuuksia autismikirjon henkilöillä ja heidän läheisillään on ja miten erityisesti autismikirjon lapsen ja hänen perheensä arjessa jaksamista voidaan tukea positiivisen lähestymistavan kautta.  

Esteettömyys ja saavutettavuus toimintatavaksi kotona
sekä muissa toiminta ympäristössä


Spesia asiantuntija, erityisopettaja, Silja-Helinä Kontkanen 

 

Esteettömyydessäja saavutettavuudessa on edelleen keskeisiä haasteita autismin kirjon henkilöille. Luennossa lähestytään asiaa tarkastellen esteettömyyttä ja saavutettavuutta saaden konkreettisia vinkkejä ja työvälineitä arkeen, kuinka palveluiden, toimintojen tai ympäristön suunnittelussa toteutuksessa otetaan huomioon esteettömyys ja saavutettavuus autismin kirjon henkilöiden tueksi, että he pystyisivät osallistumaan yhdenvertaisesti kotona ja muissa toimintaympäristöissä. 

 

Perheen ohjaaminen ja onnistumisen edellytykset Vaalijala


Autismikuntoutusohjaaja, Nina Vonkkanen Kokemuspuheenvuoro Tarja ja Mauri Hyttinen  

  

Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksesta autismikuntoutusohjaaja Nina Kallio haastattelee 17-vuotiaan autistisen pojan vanhempia Tarja ja Mauri Hyttistä. Tarkastellaan autisminkirjon henkilön kotiin ja päivittäiseen ympäristöön suuntautuvan tuen merkitystä, perheen kohtaamista sekä perheen ja ammattilaisten yhteistyötä ja onnistumisen edellytyksiä lapsen varttuessa nuoreksi ja aikuiseksi.  

 

Arjen vinkit ja esteetön viestintä 


Hannele Merikoski, puheterapeutti ja työnohjaaja
, Kommunikaatiokeskus, Aivoliitto 

  

”Viisi prosenttiakin siitä, mitä asiantuntijat neuvovat vanhempia tekemään, saattaa olla liikaa” 

  

Lapsiperheiden arki on kiireistä. Paineet ovat erityisen suuret, kun lapsella tai lapsilla on kehityksellisiä haasteita. Vanhemmille asetetaan tavoitteita ja ehdotetaan harjoitteiden tekemistä. Ja kun arjessa ei sitten pystytä, syntyy syyllisyys ja riittämättömyyden tunne.  

  

Yhteisöllinen toiminta puheterapiassa toteutuu lapsen lähiyhteisössä. Kuntoutumisen tukeminen on erilaista varhaiskasvatuksessa, koulussa ja perheessä. Lähtökohtana perheen ohjaamisessa, on tutustua heidän arkeensa, erityisesti perheen voimavaroihin. Kyse on siis koko perheestä.  Myös sisarukset ja mahdollisesti lähipiirissä vaikuttavat sukulaiset otetaan huomioon. Yhteisöllinen toiminta puheterapiassa ei perustu diagnoosikeskeiseen ajatteluun. Yksilön tuntemus on toki lähtökohta myös yhteisöllisen toiminnan toteuttamisessa. 

  

Aivoliiton sopeutumisvalmennuskursseja kaiken ikäisille on kehitetty vuosikymmeniä. Erityisesti esteettömän viestinnän saamisessa osaksi perheen vuorovaikutusta on omaksuttu paljon. Kursseilta saatua tietotaitoa on hyödynnetty Arjen vinkeissä (2016-2018). Puheterapian osalta perheen ohjaamisen on hyödynnetty lisäksi kokemuksia yhteisöllisestä puheterapiasta Suomessa jo 90-luvulta alkaen. 

  

Arjen vinkkien tavoitteena on innostaa!  Työvälineinä voidaan käyttää videoita, verkkokoulutusta, tietoiskuja, materiaalien kehittämistä niin, että ne tulevat helposti käyttöön. Somessa käydään keskustelua. On erilaisia asiantuntijachatteja, joissa voidaan keskustella yksilöllisesti tai ryhmässä. Nimettömänä. Tavoitteena on vastata huoleen, ihan pieneenkin mahdollisimman varhain. Kommunikaatiokeskuksen myöhäisillan chatti on ollut suosittu. 

 

Kyse on siis ihan tavallisesta arjesta. Miten roskapussi voidaan viedä niin, että tuetaan lapsen vuorovaikutustaitoja. Kun lapsi ei suostu kuuntelemaan satuja, miten muutoin voi tukea lapsen lukitaitoja. Kun läksyjen tekeminen takkuaa, miten oppimista voi tukea kotona. Kuntoutuminen ei saa tuntua, sen pitää olla osa elämää, mutkatonta ja jopa hauskaa. Lapsella saattaa olla taitoja, joita ei ole välttämättä ymmärretty. Ryppyotsaisuutta ja suorittamista kaihtaen, ilolla vuorovaikutukseen ja sitä kautta osallisuuteen. Usein se, mikä pistää lapsen tikittämään, voidaan valjastaa kuntoutumisen tukemiseen. Erityisen toimivaa on vertaistuki. Kokemuksia jaettaessa, jaetaan myös onnistumista. 

  

Tärkein työväline ylitse muiden on kuitenkin vuorovaikutus. Keskustellaan onnistuneista vuorovaikutustilanteista. Nähdään myös käyttäytymisen taakse ja yritetään yhdessä löytää ratkaisukeinoja. Valmiita vastauksia tai selkeää toteutettavaa mallia ei ole. Jokainen perhe on ainutlaatuinen kuten vuorovaikutustilanteetkin.  

 

Lappeen hyvinvointimalli -käyttäytymisen ohjaaminen osana kolmiportaista tukea


Lappeen koulu, rehtori, Ville Laivamaa  

 

Rehtori Ville Laivamaa Lappeenrannasta esittelee kouluhyvinvoinnin kehittämistyötä Lappeen koulussa. 

 

Lappeen koulussa on vuosina 2012-2019 kehitetty hyvinvointimallia, jossa keskeisinä tavoitteina on ollut käyttäytymisen ohjaaminen positiivisen palautteen keinoin. Hyvinvointimallin avulla on kehitetty käyttäytymisen ohjaamisen kolmiportaista tukea. Malli on lisännyt yleistä koulun hyvinvointia hyvin tuloksin, jotka ovat näkyneet positiivisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyissä. Toimintamalli on mahdollistanut myös onnistuneen inkluusion, jossa lähes kaikki erityisen tuen oppilaat opiskelevat samoissa ryhmissä muiden oppilaiden kanssa. 

 

Joustavia opetusratkaisuja, sulautuva ja toiminnallinen oppimisympäristö
oppijan tukena


Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Mikael, Ohjaava opettaja, Johanna Sergejeff 

 

Joustavia opetusratkaisuja, sulautuva ja toiminnallinen oppimisympäristö oppijan tukena 

  

Miten tukea oppilasta silloin, kun koulussa käyminen takkuaa?  Luennolla esitellään kaksi erilaista ja eri tilanteissa oppilasta palvelevaa oppimisympäristöä. Touho on avoin ja itseohjautuvuutta tukeva oppimisympäristö alakoululaisille, jossa hyödynnetään ajatuksia Montessori-pedagogiikasta.  Tuuvessa luodaan oppilasta palveleva sulautuva opiskelumalli, jossa yhdistetään lähi- ja verkko-opetusta, silloin kun koulussa käyminen on haastavaa. 

 

”Tule sellaiseksi kuin haluat”- tarinallisuus ja sen merkitys sekä valmentajan rooli verkostoyhteistyössä

 

Porstua ry, Neuropsykiatrinen valmentaja, NLP Associate Trainer, Piia Hartikainen  

  

Neuropsykiatrinen valmentaja on valmennettavan elämässä tärkeässä roolissa. Hän on rinnalla kulkija, osa valmennettavan tarinaa sen aikaa kuin häntä tarvitaan. Valmentajalla tulee olla hyvä kokonaiskuva valmennettavan elämästä ja eri toimijoista, joita verkostossa on. Sen vuoksi valmentaja on usein koollekutsujana verkostopalavereissa ja toimii yhteyshenkilönä eri toimijoiden välillä. Valmentaja voi toteuttaa valmennustaan monissa eri ympäristöissä kuten kotona, koulussa, ulkona, harrastuksissa, virastoissa, omissa toimitiloissaan, kaupungilla... vain mielikuvitus on rajana. 

 

Meillä Porstuassa teemme neuropsykiatrista valmennusta mm. ratkaisukeskeisesti ja käytämme NLP- menetelmää, jonka viitekehyksessä olemme kaikki kouluttautuneet. NLP on malli siitä, miten mielemme toimii: miten opimme, miten ajattelemme, miten motivoidumme, miten ratkaisemme haasteita, miten olemme luovia, miten teemme päätöksiä ja miten käytämme mieltämme, kun onnistumme. Meidän ihmisten on usein hankalaa itse hahmottaa omaa potentiaaliaan ja onnistumisiaan, koska keskitymme paljon siihen missä epäonnistumme. Valmennuksessa pyrimme muuttamaan valmennettavan omaa tarinaa itsestään myönteisemmäksi; tarinaksi, joka vie eteenpäin ja mahdollistaa tulla sellaiseksi kuin haluaa. 

 

Tervetuloa kuuntelemaan ajatuksiani neuropsykiatrisesta valmennuksesta sekä valmentajan roolista verkostossa sekä keskustelemaan aiheesta paneelikeskustelussa. 

 

  

Kokemusasiantuntija Monika Matthes 

 

Hei, olen Monika Matthes ja toimin Autismi- ja Aspergerliiton kokemusasiantuntijana sekä vertaisosaajana. Perheeseeni kuuluu aviomiehen lisäksi kolme autismikirjolla olevaa tyttöä. Yksi on ala-asteella, yksi yläasteella ja yksi ammatillisissa opinnoissa. Ammattilaisverkosto ympärillämme on laaja ja se onkin aihe mistä teille puhun; yhteistyöstä ammattilaisten kanssa meidän perheen näkökulmasta. 

 

Millainen on sitten hyvä ammattilainen? Minun mielestäni hän oikeasti kuuntelee, tukee ja kannustaa. Ei syyllistä. Me vanhemmat olemme niin taitavia syyllistämään itse itsemme, ettemme tarvitse siihen hommaan enää ammattilaisia. Oma toteutunut unelmani oli ammattilainen, joka kuunteli toiveeni, vei asian eteenpäin, selvitti ja järjesti kaiken valmiiksi, ilman että minun tarvitsi tehdä yhtään mitään. Hyvä ammattilainen haluaa luoda yhteyden lapseen ja auttaa tätä aidosti. Hän on valmis muuttamaan omia toimintatapojaan, jos huomaa, etteivät ne toimi ja keksimään uusia lähestymiskeinoja. Hyvä ammattilainen luo sillan meidän vanhempien, lapsen ja muun maailman välille. 

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje