Tutkimuksia ja selvityksiä

Turun yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Columbian yliopiston yhteistutkimus raskaudenaikaisen DDT-altistuksen vaikutuksesta kohonneeseen autismiriskiin:

Alan S. Brown, M.D., M.P.H., Keely Cheslack-Postava, Ph.D., Panu Rantakokko, Ph.D., Hannu Kiviranta, Ph.D., Susanna Hinkka-Yli-Salomäki, Ph.D., Ian W. McKeague, Ph.D., Heljä-Marja Surcel, Ph.D., Andre Sourander, M.D., Ph.D.(2018) Association of Maternal Insecticide Levels With Autism in Offspring From a National Birth Cohort

Sisällöstä
Turun yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Columbian yliopiston yhteistutkimuksessa osoitetaan mahdollinen yhteys raskausajan DDT- altistuksen ja kohonneen autismiriskin välillä. Autismiriski kasvoi sitä suuremmaksi mitä enemmän äiti oli altistunut ko. hyönteismyrkylle.

Strathclyden yliopiston meta-analyysi autismikirjon esiintyvyydestä:

Tommy MacKay, James Boyle & Michael Connolly (2016) The Prevalence of Autistic Spectrum Disorder: A Systematic Review and Meta-Analysis


Sisällöstä

Meta-analyysin tarkoituksena oli selvittää autismikirjon maailmanlaajuista esiintyvyyttä siitä tehtyjen tutkimusten perusteella. Tutkimusryhmä tuli tulokseen, että luotettavin autismikirjon häiriön esiintyvyys on 1.04% (95% CI 0.99% - 0.108%).

Tutkimus autismin kirjon diagnoosien esiintyvyydestä:

Sebastian Lundström; Abraham Reichenberg; Henrik Anckarsäter; Paul Lichtenstein; Christopher Gillberg (2015)
http://gup.ub.gu.se/publication/216716


Sisällöstä
Autismin kirjon diagnoosien määrä on viime vuosina lisääntynyt vahvasti. Oireet eivät ole yleistyneet väestössä, vaan kasvu diagnooseissa johtuu todennäköisesti laajentuneista diagnoosikriteereistä, siitä, että useampi hakee apua, sekä ammattilaisten lisääntyneestä tietoisuudesta.

Tutkijat Göteborgin yliopistosta käyttivät 1.000.070 ihmisen tietokantaa, sekä toista tietokantaa 19.000 kaksosesta, ja haastattelivat kaksosten vanhempia. Tulos osoitti, että vaikka diagnoosien määrä rekisterissä kasvoi joka vuosi, pysyi kaksosryhmässä oireiden määrä samana 10-vuotisjaksolla. Eli autismin kirjon diagnoosien yleistyminen ei johdu siitä, että oireita olisi väestössä aiempaa enemmän, vaan enemmän diagnooseihin liittyvästä hallinnollisesta puolesta.

Suomen Puheterapeuttiliitto ry:n kannanotto tuettuun kirjoittamiseen eli fasilitoituun kommunikointiin

Suomen Puheterapeuttiliitto linjaa 2014 vuoden kannanotossaan, että tuettua kirjoittamista ei tulisi käyttää tukevana ja korvaavana kommunikointimenetelmänä, koska sitä ei voida pitää luotettavana kommunikointimenetelmänä.


www.puheterapeuttiliitto.fi/binary/file/-/id/81/fid/1293/  

Kehitysvammaliitto ei suosittele tuetun kirjoittamisen käyttöä

Kehitysvammaliitto yhtyy vuoden 2015 kannanotossaan kansainvälisen ISAAC:n kannanottoon tuetusta kirjoittamisesta eli fasilitoinnista eikä pidä tuettua kirjoittamista luotettavana puhetta korvaavana kommunikointikeinona.

 

www.kehitysvammaliitto.fi/fin/kehitysvammaliitto-ei-suosittele-tuetun-kirjoittamisen-kayttamista/

Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla - katsaus

Irma Moilanen, Marja-Leena Mattila, Soile Loukusa ja Marko Kielinen (14/2012, Duodecim)

Linkki artikkeliin

Sisällöstä
Lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi muodostavat yhdessä autismikirjon häiriöt.
Pääoireet muodostavat niin sanotun autistisen triadin. Siihen kuuluvat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation laadulliset poikkeavuudet sekä stereotypiat, joilla tarkoitetaan rajoittuneita, toistavia ja kaavamaisia käyttäytymispiirteitä, kiinnostuksen kohteita ja toimintoja. Lisäksi monilla on aistipoikkeavuuksia, neurologisia poikkeavuuksia, psykiatrista komorbiditeettia sekä näkökyvyn, kuulon tai liikunnan häiriöitä.

Diagnostiikka ja kuntoutus toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Aikainen tunnistaminen ja varhaiskuntoutus parantavat autismikirjon häiriöitä sairastavien lasten ennustetta. Neuvoloissa toteutettavaa autismiseulontaa kehitellään.

Aspergerin oireyhtymä tytöillä ja naisilla

Petra Waris, Tuula Kulomäki ja Pekka Tani (15/2011, Duodecim)
Linkki artikkeliin

Sisällöstä
Aspergerin oireyhtymään (AS) liittyvässä kirjallisuudessa on keskitytty kuvaamaan lähinnä pojilla ilmenevää oireistoa. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös AS-tyttöjen tyypillisestä oirekuvasta poikkeaviin piirteisiin, jotka saattavat vaikeuttaa oireyhtymän havaitsemista. AS-tyttöjen tuen tarve ei välttämättä tule esille, koska he saattavat reagoida asioihin passiivisesti tai korvata ja peittää vaikeuksiaan muilla taidoillaan. Tällöin kehityksellinen häiriö jää helposti tunnistamatta.

Tyttöjen oletetaan usein olevan luonnostaan sosiaalisia, mikä aiheuttaa vaikeuksia erityisesti AS-tytöille. Kohdatessaan tällaisia odotuksia AS-tytöt tarvitsevat tukea. Lisäksi oma naisellisuus, seksuaalisuus, työllistyminen ja parisuhde ja äitiys saattavat herättää kysymyksiä.

Jotta Aspergerin oireyhtymä tunnistettaisiin tytöillä nykyistä paremmin, tulee ottaa huomioon, että oirekuva saattaa olla erilainen kuin pojilla. Oikean diagnoosin tekeminen on tärkeää, koska sen jälkeen voidaan suunnitella henkilölle hänen tarpeidensa mukaiset tukitoimet. Niihin voi kuulua esimerkiksi sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoittamista, toiminta-, puhe- ja fysioterapiaa tai psykiatristen liitännäisoireiden lääkehoitoa. Tytöillä on usein tuen tarvetta jo varhain, mutta sitä ei tunnisteta samalla tavalla kuin pojilla.

Oireyhtymän tunnistaminen riittävän aikaisessa vaiheessa mahdollistaa varhaiset tukitoimet, joiden merkitys vuorovaikutustaitojen kehittymisessä ja mahdollisesti myöhemmän masennusoireilun ehkäisemisessä saattaa olla olennainen.

Opinnäytetöitä

Titta Kasurinen, Toimintaterapeutti (Metropolia AMK), Lilli Leino, Toimintaterapeutti (Metropolia AMK):

Autismikirjon henkilöiden mielekäs vapaa-aika 

Metropolia Ammattikorkeakoulu 2017


Mielekäs vapaa-aika on merkittävä tekijä yksilön hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta. Autismikirjon henkilöiden osalta kokemuksia vapaa-ajasta on tutkittu vähän. Tässä opinnäytetyössä esitellään autismikirjon henkilöiden näkemyksiä mielekkäästä vapaa-ajan toiminnasta haastatteluiden ja omaelämänkerrallisen kirjallisuusaineiston avulla.


Linkki opinnäytetyöhön:

Autismikirjon henkilöiden mielekäs vapaa-aika

Opinnäytetyö autismikirjon naisten äitiydestä
Minna Kraappa

Satakunnan Ammattikorkeakoulu 2018


Opinnäytetyön aiheena on autismikirjon naiset ja äitiys. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka tarkoituksena oli selvittää autismikirjolla olevien äitien kokemuksia. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, miten äidit jaksavat, mitä haasteita he kohtaavat, mistä he saavat voimavaroja ja mitä vahvuuksia heillä on.


Linkki opinnäytetyöhön

Autismikirjon naistet ja äitiys




Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje