Yhteystiedot:

Keskustoimisto
Kaupintie 16 B
00440 Helsinki
Puh. (09) 7742 770
Faksi (09) 7742 7710

Aistien yli- ja aliherkkyys sekä sensorinen integraatio

Autistiset henkilöt käsittelevät aistimuksia eri tavalla kuin neurologisesti tavalliset ihmiset. Joskus yksi tai useammista aisteista toimii yli- tai aliherkästi. Tällä tarkoitetaan sitä, että autistinen henkilö saattaa saada voimakkaita elämyksiä esimerkiksi äänistä, hajuista tai pinnoista ja toisaalta toiset muille olennaiset aistiärsykkeet, kuten oman nimen kuuluminen, saattavat jäädä huomioimatta. Aistielämyksillä on selitetty myös toistuvaa käyttäytymistä, esimerkiksi heilumista tai taputtamista, jota jotkut autistiset henkilöt tekevät. On mahdollista, että toistuvat liikkeet tuottavat autistisille henkilöille kiinnostavia tai miellyttäviä aistielämyksiä.

On huomattava, että autistisen henkilön mahdollinen reagoimattomuus joihinkin aistiärsykkeisiin poikkeaa kuuroudesta tai sokeudesta. Kuurous ja sokeus liittyvät tavallisesti kuulo- ja näköelimien ongelmiin, kun taas autistien reagoimattomuus liittyy tapaan, jolla aivot käsittelevät aistiärsykkeitä.

Autististen henkilöiden aistielämysten poikkeavuuksia voidaan ymmärtää myös sensorisen integraation käsitteellä. Sensorisella integraatiolla viitataan siihen, että erilaiset aistiärsykkeet kootaan kokonaisuudeksi aivoissa. Mikäli aistiärsykkeitä, esimerkiksi ääniä ja näköaistimuksia, ei koota yhdeksi kokonaisuudeksi kuten normaalisti neurologisesti tavallisen aivoissa, saattaa seurauksena olla kehitykseen, ymmärrykseen tai käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi ihmisten välisessä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa sensorinen integraatio edesauttaa keskinäistä ymmärrystä, koska puheäänien lisäksi elekieli ja huulten liikkeet välittävät viestejä. Kehonkieli saattaa esimerkiksi ilmaista, onko kyse vitsistä vai vakavasta asiasta, ja autismin kirjon henkilöllä saattaa olla hankaluuksia hahmottaa tämänkaltaisia vivahteita vuorovaikutuksessa, koska hän ei yhdistä näköaistimuksia ja kuuloaistimuksia yhdeksi kokonaisuudeksi neurologisesti tavallisten ihmisten tavoin.

Tämä artikkeli on uusi tietopankissa, eikä sitä ole tarkistutettu suomalaisilla asiantuntijoilla. Jos olet tämän artikkelin kanssa eri mieltä, voit antaa palautetta tietopankin palautelaatikon kautta. Teksti pohjautuu aihetta kokoavasti käsittelevään tieteelliseen artikkeliin: Iarocci, Grace; McDonald, John; Sensory Integration and the Perceptual Experience of Persons with Autism; Journal of Autism and Developmental Disorders; vuosikerta 36, numero 1, tammikuu 2006, sivut 77–90.




Oliko tästä tiedosta hyötyä?