KUNTOUTUMINEN

Autistinen henkilö tarvitsee yksilöllistä tukea kuntoutumiseen.

Kuntoutus

Kuntoutus on suunnitelmallista, ja se toteutetaan yhteistyössä omaisten, lähipiirin ja autismiin perehtyneiden, kuntoutujan tuntevien ammattilaisten kanssa.

Autismikuntoutusta kehitetään eri puolilla Suomea, mutta kuntoutuksen saatavuus vaihtelee alueittain.

Lasten varhainen diagnosointi ja kasvatuksellinen kuntoutus ovat kuitenkin muodostumassa käytännöksi. Kuntoutuksen suunnitelmat tehdään lapsen diagnosoineen tahon tutkimusten perusteella yhteistyössä perheiden, päiväkotien, koulujen ja muiden tahojen kanssa.

Kuntoutus on suureksi osaksi arjen harjoittelua esimerkiksi kotona, päiväkodissa, koulussa, asumisyksikössä, työpaikalla ja vapaa-ajan toiminnoissa. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen selviytyminen antamalla valintoihin tarvittavat tiedot ja taidot.

Autistinen henkilö tarvitsee yksilöllistä tukea kaikissa elämänvaiheissa, mutta tuen luonne muuttuu iän myötä.

Nuorten, aikuisten ja vanhusten autismikuntoutuksen järjestäminen on vielä puutteellista verrattuna lasten kuntoutukseen tai sitä ei ole saatavissa riittävästi. Myös aikuiset tarvitsevat peruskuntoutusta ja suunnitelmallista ohjausta koko elämänsä ajan.

Kommunikointi

On tärkeää löytää autistiselle henkilölle kommunikointitapa, jolla hän voi ilmaista itseään ja tulee ympäristössään ymmärretyksi. Yksilöllisen kommunikointitavan löytäminen ja vahvistaminen on osa autistisen henkilön peruskuntoutusta.

Kommunikoinnissa etsitään tasoa, jossa esineillä ja toiminnoilla on sama merkitys autistisille henkilöille ja muille, esimerkiksi ohjaajalle. Merkitykselle etsitään konkreettinen muoto, joka voi olla esine, kuva, puhuttu tai kirjoitettu sana, viittoma tai muu merkki.

Kommunikoitaessa autistisen henkilön kanssa voidaan apuna käyttää myös puhetta tukevia ja vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä.

Kommunikoinnin tarve herätellään vahvistamalla henkilön omaa spontaania ilmaisua, kuten ääntelyä, liikkeitä, tönimistä tai muuta toimintaa. Kommunikoinnissa käytetään palkkioita, joilla on merkitystä autistiselle henkilölle.

Yhteinen kommunikointitapa luo perustan ohjaamiselle ja oppimiselle ja arjessa selviytymiselle.

Strukturointi

Autistinen henkilö tarvitsee keinoja ympäristön ja toiminnan hallintaan. Jäsennelty eli strukturoitu ympäristö ja työskentelyn ohjaus on osa autistisen henkilön peruskuntoutusta.

Strukturoinnissa varustetaan ympäristö näkyvillä vihjeillä, jotka ilmaisevat, mitä on tarkoitus tehdä (mitä, missä, ketkä, miten kauan ja mitä tehdään toiminnan jälkeen).

Strukturoinnissa käytetään kommunikaation apuna esimerkiksi kuvia ja tilaa jäsentäviä visuaalisia merkkejä, kuten värejä ja alueiden rajausta. Työskentelyä ohjataan strukturoidusti ja tehtävät laaditaan yksilön oppimista tukeviksi.

Sosiaalisten tilanteiden ja vuorovaikutuksen harjoittelu

Sosiaalisten tilanteiden ja vuorovaikutuksen harjoittelu on osa autistisen henkilön peruskuntoutusta. Harjoittelu tapahtuu mallien avulla, ja siinä tavoitellaan asianmukaista käyttäytymistä.

Harjoittelussa voidaan käyttää apuna sosiaalisia tarinoita, näyttelemistä, sarjakuvia tai videointia. Tilanteiden toistuva harjoitteleminen auttaa opittujen taitojen siirtämisessä uusiin tilanteisiin ja uusiin ympäristöihin.

Aistiviestien tunnistaminen ja oman kehon hahmottaminen

Peruskuntoutuksessa etsitään oppimisen keinoja ja opitaan arjessa selviytymistä. Siihen kuuluu mm. aistiviestien tunnistamista, yli- ja aliherkkyyksien huomioimista ja oman kehon hahmottamista.