KUNTOUTUMINEN

Nuorten, aikuisten ja vanhusten AS-diagnosoinnin ja kuntoutuksen järjestäminen on vielä puutteellista. Vertaisryhmät, ympäristön ymmärtävä suhtautuminen ja tietoon perustuva itsekuntoutus auttavat AS-aikuista kuntoutumaan. Jatkuvan kuntoutuksen ja suunnitelmallisen ohjauksen kehittäminen ovat tulevaisuuden haasteita.

Lasten varhainen diagnosointi ja kuntoutus on muodostumassa vallitsevaksi käytännöksi. Kuntoutuksen suunnitelmat tehdään lapsen diagnosoineen tahon tutkimuksiin perustuen yhteistyössä perheen, lapsen lähiammattilaisten ja terapeuttien kanssa.

AS-henkilöiden vahvuudet ja ongelmat sekä tuen tarve ovat yksilöllisiä ja tuen luonne muuttuu iän myötä. Osa tarvitsee tukea vuorokauden ympäri toisten selviytyessä pienellä tuella. AS-henkilöillä on epätasainen kykyprofiili, joten selviytyminen vaihtelee vähäisistä taidoista huippuosaamiseen.

Diagnoosi ei ole leima, vaan siitä saatu tieto henkilön kyvyistä on pohja kuntoutukselle.

Kaikki eivät välttämättä tarvitse kuntoutusta, mutta useimmille se on selviytymisen kannalta tärkeää.

Oman ajattelun ja elämänhallinnan kehittämistä

Kuntoutuminen on AS-henkilön oman ajattelun ja elämänhallinnan kehittämistä ja siinä vahvistetaan taitoja tehdä omia valintoja ja hankitaan elinikäisiä valmiuksia.

AS-henkilön vuorovaikutustaitojen vahvistaminen on kuntoutuksen perusta.

Yhteistyötä

Kuntoutus on Aspergerin oireyhtymään perehtyneiden ja kuntoutujan tuntevien ammattilaisten, omaisten ja lähipiirin suunnitelmallista yhteistyötä, jonka AS-henkilö itse hyväksyy.

Kuntoutuksessa voidaan tarvita neurologian, psykiatrian, neuropsykologian, kasvatustieteen, kommunikaatio- ja toimintaterapian asiantuntemusta, tukikeskusteluja ja vertaistukea.

Arjen harjoittelua

Kuntoutus on ohjattua toimintojen jäsentämistä ja toimintaohjeiden mukaista arjen harjoittelua aidoissa ympäristöissä kotona, päiväkodissa, koulussa, asumisyksikössä, työpaikalla ja vapaa-ajan toiminnoissa.

Kun oppimista halutaan ohjata ja tukea, on hyvä tutustua henkilön omaan tapaan ajatella: Millaisia eri asioiden merkitykset hänelle ovat, miten hän mieltää ympäristönsä ja miten hän kommunikoi. AS-henkilö tarvitsee ohjaajan, joka ymmärtää hänen tapaansa ajatella, jotta saavutetaan yhteistoiminnan edellyttämä luottamus.

Aspergerin oireyhtymän vaikutukset ovat yksilöllisiä. Älyllisen kapasiteetin ja selviytymistaitojen välillä voi olla suuri ero.

Ongelmien taustalla

voi olla puutteita seuraavilla alueilla:

• Eläytymiskyvyn puute vaikeuttaa toisen ajatusmaailmaan eläytymistä ja ilmenee esimerkiksi itsekeskeiseltä tai manipuloivalta vaikuttavana käytöksenä.
  
  
• Kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus ilmenee esimerkiksi yksityiskohtiin juuttumisena niin, että kokonaisuutta ei havaita eikä tietoa pystytä soveltamaan toisessa asiayhteydessä.
  
  
• Toiminnan ohjauksen puutteet ilmenevät vaikeutena laatia ja toteuttaa toimintasuunnitelmia, hahmottaa asioiden syy–seuraussuhteita ja aikakäsitystä. Rituaaleihin ja rutiineihin tukeutuminen voi olla näiden puutteiden kompensoimista.
  

• Toimintojen automatisoitumisen puutteellisuus näkyy esimerkiksi vaikeutena motorisissa suorituksissa kuten uinnin tai pyörällä ajon opettelussa. Oppimiseen voidaan tarvita runsaasti harjoittelua ja kaikkien liikkeiden ohjausta kädestä pitäen.      

Toimintakykyä kohottavia kuntoutuksen alueita ovat

• kielen merkitysten ja kommunikoinnin vahvistaminen
  
  
• ympäristön strukturointi ja oman toiminnan ohjaus
  
  
• sosiaalisten tilanteiden ja vuorovaikutuksen harjoittelu
  
  
• aistiviestien tunnistaminen ja oman kehon hahmottaminen.

AS-henkilö tarvitsee yksinkertaisia ja selkeitä ohjeita, miten toimia eri tilanteissa ja ympäristöissä, eli arkipäivän selkeän struktuurin.