Autismiriksa jatkaa matkaansa kehityskasvatuskampanjana. Sitä voi tilata kouluihin Autismi- ja Aspergerliitosta.

Lisätietoja ja yhteystiedot:
Autismi- ja Aspergerliitto ry:
projektikoordinaattori Marja Helinä Nuutinen, puh. 050 4643 311

www.autismiliitto.fi/autismiriksalla

 

----
Autismiriksa-näyttely oli esillä Autismin talvipäivillä Helsingin yliopistolla 10. - 11.2.2012.

----------------------------------------------------------------------------------------

Tiedote 24.3.2011

Osallistava näyttely avaa oven autismin kirjon maailmaan

Yhdistyneiden kansakuntien julistamaa autismitietoisuuspäivää (World Autism Awareness Day, WAAD) vietetään vuosittain 2. huhtikuuta. Päivän kunniaksi avataan Helinä Rautavaaran museossa kello 15 osallistava valokuvanäyttely ”Pysytkö kärryillä - Autismiriksalla Bangladeshista Suomeen. Näyttely oli avoinna 2.4.–29.4.2011. 

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuella toteutettava näyttely kertoo autismin kirjon haasteista. Näyttely osallistaa ja rohkaisee omaan oivaltamiseen ja rajojen ylittämiseen. Valokuvanäyttelyn elämyspisteissä pääsee itse näkemään, kuulemaan, haistamaan, kokeilemaan ja tekemään. Autismi- ja Aspergerliitto ry toteutti näyttelyn yhteistyössä Helinä Rautavaaran museon ja Keskuspuiston ammattiopiston kanssa.

Väestöstä arviolta yksi prosentti kuuluu autismin kirjoon. Autismia esiintyy kaikissa kulttuureissa ja yhteiskuntaluokissa. Autismi- ja Aspergerliitto ry ja bangladeshilainen The Society for the Welfare of Autistic Children ovat toteuttaneet vuodesta 2007 yhteistä kehitysyhteistyöhanketta.  Näyttelyn avulla halutaan jakaa tietoutta autismista – ja avata ikkunoita autismin kirjon maailmaan.

Erilaisuuden kohtaaminen ja ymmärtäminen vähentää ennakkoluuloja ja muuttaa asenteita. 

Keskuspuiston oppilaat olivat tavattavissa näyttelyssä  joka torstai kello 10-16.

Autismiriksa on jatkanut matkaansa kehityskasvatuskampanjana. Sitä voi tilata Autismi- ja Aspergerliitosta.

Lisätietoja ja yhteystiedot:
Autismi- ja Aspergerliitto ry: tiedottaja Katariina Mäkelä, puh. (09) 7742 7716 ja
projektikoordinaattori Marja Helinä Nuutinen, puh. 050 4643 311

www.autismiliitto.fi/autismiriksalla

YK:n päätöslauselma A/RES/62/139 www.un.org/ga/62/resolutions.shtml

 

 

"PYSYTKÖ KÄRRYILLÄ"-KIERTÄVÄ NÄYTTELY  JA KEHITYSKASVATUSKAMPANJA

Autismiriksan kyydissä suomalaiset lapset ja nuoret saavat tietoa millaista bangladeshilaisten erityislasten ja nuorten elämä on yhteiskunnassa, josta puuttuvat lähes kaikki inhimilliset perusoikeudet. Tavoitteena on antaa vertailupohjaa suomalaisten autismin kirjon lasten ja nuorten tilanteeseen ja tuoda globaalia autismitietoisuutta lähemmäs suomalaista koulumaailmaa.

Suomessa vammaiset ihmiset voivat elää hyvää ja ihmisarvoista elämää. Heillä on oikeus koulutukseen, mielekkääseen vapaa-aikaan ja itsenäiseen elämään. Vaikka Suomessa ollaan pidemmällä autismikysymyksissä eikä perheiden enää tarvitse taistella perusoikeuksistaan, tarvitaan silti lisää asennekasvatusta.

Suomi on sitoutunut kehityspolitiikassaan YK:n vuosituhatjulistuksen arvoihin ja päämääriin. Autismiriksa tutustuttaa kyytiläisensä YK:n vuosituhattavoitteisiin.  Riksamatkalla opimme lasten perusoikeudet: miten tärkeää kaikille lapsille on päästä peruskoulutuksen pariin, saada riittävää ravintoa, puhdasta vettä ja terveydenhoitoa. Osallisuus ja hyvä elämä kuuluu kaikille maailman lapsille.

Autismiriksa jatkaa syksyllä matkaansa kiertävänä kehityskasvatuskampanjana. Riksamatkan  tarkoituksena on osallistaa ja rohkaista omaan oivaltamiseen ja rajojen ylittämiseen. Jokainen kyyytiläinen pääsee itse näkemään, kuulemaan, haistamaan ja tekemään. Sen aikana voi suorittaa autismipassin ja punoa itselleen helminauhan tai osallistua autismin yhteisönauhan tekemiseen. Kehityskasvatustuokio avaa ikkunoita autismin kirjon globaaleihin haasteisiin.

Hyppää kyytiin! Autismiriksalla Dhakassa

Riksankuljettajamme Bondhu asuu perheensä kanssa Dhakassa, Bangladeshin pääkaupungissa. Perheeseen kuuluu isän lisäksi äiti Tammamma ja kaksi poikaa, joista toisella on autismi. Bondhun kuukausipalkka on noin 30 euroa. Sillä saa perheelle hyvin niukan toimeentulon. Äiti on kotiäiti.  Päivittäinen ravinto koostuu riisistä ja vihanneksista. Liha on kallista juhlaruokaa. Isä ostaa usein ruuaksi kaalia, joka on terveellistä, edullista ja ravitsevaa. Ruokaostokset hän säilöö talteen riksan penkin alle lukkojen taakse, koska kaupungissa on paljon rikollisuutta ja ruoka on arvokasta.

Bondhun perhe asuu Geneva Campissa, joka on yksi Dhakan suurimpia pakolaisleirejä.Leirit perustettiin heti vuoden 1971 itsenäisyystaistelujen jälkeen ja niistä on tullut pysyviä asuinpaikkoja monille Intian ja Pakistanin pakolaisille sekä köyhille perheille. Slummissa  asuu noin 25 000 ihmistä alkeellisissa oloissa, joissa kaikki kulkutaudit leviävät.

Bondhun perheen kotina on yksi pieni huone. Samassa tilassa tehdään ruokaa ja nukutaan. Huoneessa on päivisin tukahduttavan kuuma, mutta yöllä sementtilattia hohkaa kylmää kosteutta. Noin 50 asukasta käyttää samaa lattiakäymälää ja puhtaasta vedestä on aina puute. Asukkaiden yleisimmät sairaudet ovat ripuli ja punatauti. 


Vaikka perhe on köydä, autistinen Ridoy-poika on onnellisessa asemassa, sillä hän saa käydä SWACin erityiskoulua. SWAC on erityiskoulu autismin kirjon lapsille ja nuorille, mutta koulussa on myös kuuroja ja muita fyysisesti vammaisia lapsia. Koulu tarjoaa Ridoylle opetuksen ja ruuan. Perhe on  tyytyväinen koulun tarjoamaan kuntoutukseen ja he toivovat, että Ridoy oppii siellä monia taitoja ja tietoja voidakseen elää itsenäisempää elämää.

Ridoy on oppinut jo vähän lukemaan ja kirjoittamaan, hänen liikuntakykynsä on parantunut ja hän on oppinut myös arjen toimia kuten WC:ssä asioimista. Hänestä ei koskaan tule perheensä elättäjää vanhempien toiveiden mukaisesti, mutta koulutuksen avulla hänellä on mahdollisuus pärjätä omassa elämässään.


Unicefin lastenoikeuksien julistuksen mukaan jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Bangladesh oli yksi ensimmäisistä maista, joka vahvisti lasten oikeudet vuonna 1990. Kansainvälisten kehitysjärjestöjen yrityksistä huolimatta eivät lastenoikeudet ole toteutuneet maassa. Tilanne on vaikea erityisesti köyhien perheiden, älyllisesti ja fyysisesti vammaisten sekä syrjäseutujen lasten kohdalla.

Maan perustuslaki takaa kaikille lapsille samat oikeudet, myös oikeuden koulutukseen. Todellisuus on toinen: kadut täyttyvät lapsityöläisistä ja kerjäläisistä, joilla ei ole mahdollisuutta tavalliseen lapsuuteen. Kaduilla on paljon myös vammaisia lapsia.



Riksamme pysähtyy hetkeksi Tezgaon suureen slummiin, joka levittäytyy ratakiskoille. Kiskojen varsilla eletään, kokataan ja nukutaan. Vaikka elämä on kovaa, on ihmisten elämänasenne positiivinen.


Riksamatkamme Bondhun kyydissä Dhakassa päättyy tähän. Autismiriksa jatkaa kulkuaan! Kaikilla maailman ihmisillä on oikeus elää hyvää ja ihmisarvoista elämää. Tiedon lisääminen auttaa ymmärtämään erilaisuutta ja hyväksymään kaikki ihmiset yksilöinä globaalissa maailmassamme. Kiitos, kun olit kyydissä - ja toivottavasti pysyit kärryillä! 

Autismiriksalla-elokuvan voit katsella kiertävässä näyttelyssämme, jota voi tilata kouluihin Autismi- ja Aspergerliitosta.

marjahelina.nuutinen@autismiliitto.fi
katariina.makela@autismiliitto.fi

  Bangladeshin alkuperäiskansat Rangamatissa elävät vaatimatonta, mutta hyvää elämää

AUTISMIN KIRJON HAASTEITA BANGLADESHISSA

Bangladeshissa uskonto, myytit ja perinteet määrittävät lapsuuden, joka eroaa suomalaisesta lapsuudesta.  Bangladeshilainen koulutusjärjestelmä on epätasa-arvoinen ja erityisen heikossa asemassa ovat vammaiset lapset. Erityiskoulutus on kansalaisjärjestöjen ylläpitämää ja usein sen pariin pääsevät vain ylemmän keskiluokan lapset. 

Bangladeshissa perinteinen yhteiskuntarakenne on muuttumassa ja sen myötä sosiaaliset turvaverkostot heikkenevät. Suomessa erityisopetuksen heikkenevät resurssit ja muutokset sosiaaliturvassa voivat aiheuttaa saman tilanteen. Perinteet ja uskonto ovat tärkeitä bangladeshilaisessa yhteiskunnassa ja perhe-elämässä. Ne voivat toimia  esteenä autismin kirjon lasten kehitykselle ja kuntoutukselle.

Dhakan suuren pakolaisleirin Geneva Campin lasten ilo ei maksa mitään

YK:N VUOSITUHATTAVOITTEET JA KEHITYS

Arviolta 3 miljardia ihmistä maailmassamme elää alle kahdella dollarilla päivässä. 140 miljoonaa näkee nälkää ja 10 miljoonaa lasta kuolee joka vuosi ennaltaehkäistäviin sairauksiin. 840 miljoonaa ihmistä ei saa riittävästi ravintoa. AIDS tappaa 3 miljoonaa ihmistä vuodessa ja leviää siitä huolimatta kaiken aikaa. Miljardi ihmisistä on vailla puhdasta vettä, ja 2 miljardia ilman sanitaatiota. Miljoona aikuisista on lukutaidottomia ja neljännes köyhien maiden lapsista ei pääse peruskoulutuksen pariin vaan hankkii perheelle toimeentuloa, vammaisten lasten asemasta puhumattakaan.

Neljännes köyhien maiden lapsista ei käy edes peruskoulua loppuun. Lapset ovat töissä oppimisen ja leikin sijaan. Koko maailman väestöstä 60 % eli 4 miljardia ihmistä asuu Aasiassa, joka on köyhin ja kaikista kansoitetuin maanosa.  Alueella asuu 4 miljardia ihmistä, eli yli 60 % maapallon väestöstä. Myös köyhiä on Aasiassa lukumääräisesti eniten.

Aasian maat sijoittuvat inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna keskiluokkaan. Etelä- ja Itä-Aasian maissa varallisuus ja toimeentulon mahdollisuudet ovat kuitenkin jakautuneet alueellisesti ja väestöryhmien kesken hyvin epätasaisesti. Nopea talouskasvu, varojen epäoikeuden mukainen jakaminen, talouskriisit ja lisääntyvä köyhyys lisäävät sosiaalisia ja ympäristön suojeluun liittyviä ongelmia.  Kehitysyhteistyön haasteet ovat Aasiassa suuret. Maanosaa ovat viime vuosina koetelleet poliittiset mullistukset, luonnonkatastrofit, sekä nopean talouskasvun romahtaminen.

Maailmanjärjestö YK on luonut kehitykselle vuosituhattavoitteet, joihin pitäisi päästä vuoteen 2015 mennessä. Ne ovat seuraavat: äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen, peruskoulutuksen ulottaminen kaikille, sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman parantaminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, odottavien äitien terveyden parantaminen, HIV/AIDS:in, malarian ja muiden merkittävien tautien vastustaminen, ympäristön kestävä kehitys ja globaalin kumppanuuden kehittäminen kehitysyhteistyössä.

Koulunkäynti on jokaisen lapsen perusoikeus

VAMMAISUUS AIHEUTTAA KÖYHYYTTÄ JA KÖYHYYS VAMMAISUUTTA

YK:n arvion mukaan maailmassa on noin 650 miljoonaa vammaista ihmistä. Heistä suurin osa, noin 500 miljoonaa ihmistä, asuu kehittyvissä maissa. Nämä ihmiset elävät usein piilossa muulta yhteiskunnalta vailla minkäänlaisia ihmisoikeuksia. Vammaiset lapset eivät pääse kouluun eivätkä aikuiset saa työtä. Vammaisuus aiheuttaa köyhyyttä ja köyhyys vammaisuutta.

Maailman terveysjärjestön arvion mukaan koko maailman väestöstä noin 10 % eli 650 miljoonaa ihmistä on vammaisia (WHO 2009). Bangladeshin väestössä on saman arvion mukaisesti noin 14 miljoonaa vammaista henkilöä.  Vammaisuus ja köyhyys kulkevat käsi kädessä: vammaisuus johtaa herkästi köyhyyteen ja päinvastoin. Vammaiset ihmiset etelässä ovat yksi maailman marginalisoituneimmista ryhmistä. Vammaisuus lisää köyhyyttä, koska perheillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia toimeentuloon. Vammaisten syrjintä on kansainvälistä ja se on riippumaton sosiaalisesta taustasta.

               Työllä on tärkeä merkitys nuorten elämänhallinnalle

Vammaisilta ihmisiltä ei evätä vain heidän sosiaalisia ja poliittisia tarpeitaan, vaan myös perusihmisoikeudet. YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen mukaan vammaisia ovat ihmiset, joilla on pitkäaikaisia fyysisiä, henkisiä, älyllisiä tai aisteihin liittyviä häiriöitä ja toimintarajoitteita. Vammaisuus syntyy kuitenkin myös siitä, että ympäristö estää vammaisia ihmisiä osallistumasta yhteiskunnan toimintaan.

 Maailmassa on noin 650 miljoonaa vammaista ihmistä. Heidän määränsä kasvaa esimerkiksi konfliktien, väestönkasvun ja väestön ikääntymisen vuoksi. 80 prosenttia maailman vammaisista ihmisistä asuu kehitysmaissa.

Alhaisen tulotason ja keskitulotason maissa kolme neljäsosaa vammaisista ihmisistä on naisia. 82 prosenttia kehitysmaiden vammaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Kehitysmaiden vammaisista ihmisistä 80–90 prosenttia on työttömiä, teollisuusmaissa 50–70 prosenttia. Vammaiset ihmiset joutuvat muihin ihmisiin verrattuina useimmin seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Vammaiset lapset kokevat väkivaltaa 1,7 kertaa muita lapsia todennäköisemmin.

.Yhteisöllisyys- sammileto - luo voimaa!

NUORTEN JA LASTEN KOHTALO MÄÄRITTÄÄ KANSAINVÄLISEN  RAUHAN JA GLOBAALIN KEHITYKSEN TULEVAISUUDEN

Pitkäaikainen investointi varhaislapsuuteen on tuottanut tulosta: yhä enemmän lapsia jää eloon, he ovat terveempiä ja yhä useampi pääsee aloittamaan peruskoulun. Valitettavasti tämän jälkeen nuoret jätetään pärjäämään yksin.

Maailman väestöstä noin 18 % on nuoria*. Näistä 1,2 miljardista nuoresta noin miljardi elää kehitysmaissa. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 nuorison osuus väestöstä on suurin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Maailmantalouden lama on kohdistunut pahiten lapsiin ja nuoriin - näin kävi jo edellisen laman aikana, ja vanhaakin laskua maksetaan yhä. Nuorisotyöttömiä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja valtaosa heistä elää maissa, joissa sosiaaliturva on puutteellinen tai olematon. Nämä miljoonat nuoret elävät usein äärimmäisessä köyhyydessä.

Samaan aikaan humanitaaristen kriisien ja konfliktien määrä kasvaa, ilmastonmuutos aiheuttaa ympäristötuhoja ja kaupungistuminen on nopeaa.Nuoret tarvitsevat tietoa ja taitoa, sekä tukea ja apua näiden ongelmien kohtaamiseen. Heidän kohtalonsa määrittelee pitkälti kansainvälisen rauhan ja globaalin kehityksen tulevaisuuden. 

Lähes puolet maailman nuorista ei saa ikäisilleen sopivaa toisen asteen opetusta. Joka viides nuori ei käy koulua lainkaan. Tilanne on huonoin Itä- ja eteläisessä Afrikassa, jossa vain 24 % pojista ja 22 % tytöistä on toisen asteen opetuksessa.

Siellä missä toisen asteen koulutusta on tarjolla, perusopetuskin on yleensä laadukkaampaa ja siihen osallistuu suurempi osa lapsista. Samalla yhteisö hyötyy köyhyyden ja väkivallan vähenemisestä, sekä aktiivisemmista nuorista.

SWACin koulun kuurojen lasten tanssi - matkalla maailmaan.

Nuoret ovat kannattava investointi, eivät kustannus

Nuorisotyöttömyys on ongelma lähes kaikissa maissa: maailmassa on 81 miljoonaa nuorta vailla työtä. Kuitenkin eri kansojen tulevaisuus, niin sosiaalinen kuin taloudellinen kehitys, riippuu nuorten taidoista ja kyvystä toimia yhteiskunnassa. Haasteena on, että monilla koulua käyneilläkään ei ole riittäviä taitoja pärjätä työelämässä.

Varhaislapsuuden parantamisen eteen tehty työ valuu hukkaan, jos myös nuoriin ei investoida. Voimme menettää heidät yhteiskunnan rakentajina, jolloin köyhyyden ja epätasa-arvon kierre jatkuu.Vammaiset nuoret tulisi myös nähdä mahdollisuuksina ja voimavarana maailmassamme.

LÄHTEITÄ:
http://www.vuosituhattavoitteet.fi/
Maailman taustat - Suomen OneWorld-portaaliyhdistys
UNICEFIN vuoden 2011 vuosiraportti The State of the World’s Children.

Lisätietoja ja linkkejä:

http://global.finland.fi/

http://www.autismiliitto.fi/projektit/bangladesh-projekti/autismi_bangladeshissa

http://www.autism-swac.org/

http://www.globaalikasvatus.fi/

http://www.kepa.fi